Leikkaako seuraava hallitus taas lääkkeistä?

Hallitukset ovat toinen toisensa perään leikanneet potilaiden lääkekorvauksia. Viime vuonna lääkekorvauksia sai yli kolme miljoonaa suomalaista. Tästä huolimatta lääkkeet ovat olleet hämmästyttävän helppo säästökohde. Lääkkeen käyttäjien omavastuut ovat meillä kansainvälisesti katsoen korkeita. Nykyisen hallituksen 150 miljoonan euron lääkesäästöt ovat osuneet erityisesti kakkostyypin diabetesta sairastaviin.

Jääkö biosimilaarien potentiaali hyödyntämättä?

Kymmenen eniten korvausmenoja aiheuttaneen lääkeaineen joukossa on seitsemän biologista lääkettä, ja niiden osuus kaikista lääkekorvausmenoista on noin viidennes. Seuraavan hallituksen tärkein lääkepoliittinen kysymys on, miten biologisten lääkkeiden kilpailua voidaan tehostaa ja vähintään kymmenien miljoonien säästöpotentiaali toteuttaa.

Miten Ruotsin apteekkijärjestelmän uudistaminen vaikutti lääkkeiden hintoihin?

Ruotsissa oli valtiollinen apteekkimonopoli viimeisenä Euroopan maana aina vuoteen 2009 asti. Tuolloin valtio myi yli puolet monopoliyhtiö Apotek AB:n omistamista apteekeista ja uusien apteekkien perustaminen tuli mahdolliseksi. Samalla ilman reseptiä myytävien itsehoitolääkkeiden myynti sallittiin kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla.

Lääkkeiden velvoitevarastointilain uudistaminen on välttämätöntä

Velvoitevarastointilain tarkoituksena on turvata lääkkeiden saatavuus tilanteissa, joissa niiden tavanomainen saatavuus maahamme on vaikeutunut tai estynyt lääkkeiden toimituskatkosten, vakavan kriisin tai muun näihin verrattavan syyn takia. Valitettavasti nykyinen velvoitevarastointilaki yhdistettynä sairaaloiden tarjouskilpailutusten sanktio- ja kateostokorvauksiin on johtanut kilpailun vähenemiseen monissa elintärkeissä sairaalalääkkeissä. Velvoitevarastointilaki on kääntynyt omaa tarkoitusperäänsä vastaan, sillä nyt todellisena uhkana on, että toimimaton laki johtaa vakaviin lääkkeiden saatavuusongelmiin.