Miten Ruotsin apteekkijärjestelmän uudistaminen vaikutti lääkkeiden hintoihin?

Ruotsin uudistuksella tavoiteltiin erityisesti tiheämpää apteekkiverkkoa, pidempiä aukioloaikoja ja parempaa palvelua. Uudistuksen vaikutuksia on esitetty useissa viranomaisten laatimissa selvityksissä. Apteekkitoimipisteiden lukumäärä on lisääntynyt yli neljälläsadalla, apteekkien aukioloajat ovat pidentyneet ja jonot lyhentyneet. Toisaalta viime vuonna julkaistussa tuhatsivuisessa hallituksen raportissa nostetaan erityisenä ongelmana esiin lääkeneuvonnan vaihteleva laatu, jota pyritään parantamaan sääntelyä lisäämällä.

Suomessa julkisessa keskustelussa on esitetty, että Ruotsin esimerkkiä seuraava apteekkimarkkinan vapauttaminen johtaisi esimerkiksi paremman palvelun ja tiheämmän apteekkiverkoston lisäksi alhaisempiin lääkekustannuksiin. Mutta toimiiko itsehoitolääkkeiden hintakilpailu keskittyneessä päivittäistavarakaupassa? Ja toimiiko reseptilääkkeiden hintakilpailu, kun potilaan lääkelaskun maksaa valtio?

Edullisimmat itsehoitolääkkeet vain apteekeista

Ruotsissa itsehoitolääkkeitä myydään apteekkien lisäksi yli 5 500 toimipisteessä: päivittäistavarakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla. Noin 80 prosenttia itsehoitolääkkeistä myydään kuitenkin yhä apteekeista.

Dagens Nyheterin tammikuussa 2017 julkaiseman selvityksen mukaan itsehoitolääkkeiden hinnat olivat nousseet apteekkiuudistuksen jälkeen. Selvityksessä oli mukana 105 lääkettä, joista 94:n hinta oli noussut. Eniten nousua oli tapahtunut vähemmän käytetyissä lääkkeissä. Hinnat ovat seuranneet kuluttajahintaindeksiä.

Ruotsin kilpailuviranomaisten maaliskuussa 2017 julkaiseman raportin mukaan tunnettujen tuotemerkkien itsehoitolääkkeet olivat keskimäärin noin 11 prosenttia edullisempia päivittäistavarakaupoissa kuin apteekeissa. Raportissa esitettyä keskihintojen vertailua ei ole tehty lääkeainekohtaisesti, vaan siinä vertaillaan samoja tuotemerkkejä eri myyntikanavissa. Vertailuun oli otettu mukaan vain tunnetuimpia tuotemerkkejä, koska edullisimpia rinnakkaislääkkeitä ei juurikaan ollut myynnissä muualla kuin apteekeissa.

 Kilpailuviranomaisten raportin mukaan apteekit kilpailevat hinnan sijaan esimerkiksi lääkeneuvonnalla, laajemmalla itsehoitolääkkeiden valikoimalla ja useammilla rinnakkaisvalmisteilla. Vain verkossa toimiva Apotea-apteekki on tuonut itsehoitolääkkeiden nettimyyntiin hintakilpailua ja pakottanut muutkin verkossa toimivat apteekit alentamaan hintojaan. Apteekkien verkkokaupoissa hinnat olivat keskimäärin kuusi prosenttia edullisempia kuin apteekkimyymälöissä. Hintakilpailu ei ole ainakaan vielä siirtynyt apteekkimyymälöihin.

Reseptilääkkeiden enimmäishinnoittelu ei toimi käytännössä

Ruotsissa patenttisuojaa nauttivien reseptilääkkeiden tukkuhinnat ovat virallisesti Suomea korkeammalla tasolla, mutta lääkeyritykset voivat antaa apteekeille alennusta patenttisuojaa nauttivista lääkkeistä. Alennuksia voivat antaa sekä alkuperäislääkeyritykset että lääkkeiden rinnakkaistuojat eli yritykset, jotka ostavat alkuperäisvalmisteita toisesta EU- tai ETA-maasta, pakkaavat ne uudelleen ja vievät Ruotsiin. Rinnakkaistuotu lääke on sama alkuperäinen lääke, jolla on sama nimi ja sama valmistaja.

TLV:n (Tandvårds- och läkemedelsförmånsverket) selvityksessä arvioidaan, että apteekit saivat noin miljardin kruunun alennukset rinnakkaistuoduista lääkkeistä vuonna 2012. Apteekit voisivat lain mukaan siirtää alennukset kuluttajahintoihin eli apteekkien olisi mahdollista myydä lääke enimmäishintaa halvemmalla, mutta TLV:n mukaan näin ei tapahdu käytännössä koskaan. Lääkkeen käyttäjillä ei yksinkertaisesti ole kannustinta kiinnittää huomiota korvatun lääkkeen hintaan, joten apteekitkaan eivät kilpaile reseptilääkkeiden hinnoilla. Rinnakkaistuojien ohella myös alkuperäislääkeyritykset antavat alennuksia apteekkiketjuille saadakseen markkinaosuuksia rinnakkaistuojilta.

Vapauttaminen ei alentaisi lääkkeiden hintoja Suomessa

Suomessa itsehoitolääkkeiden hintakilpailu käydään apteekin hyllyssä eri valmistajien kesken ja apteekeilla on lakisääteinen velvoite antaa kuluttajille tietoa lääkkeiden hinnoista. Apteekki ei siis päätä itsehoitolääkkeen hintaa, eikä kuluttajan tarvitse mennä toiseen apteekkiin edullisemman lääkkeen perässä. Hintatietoinen kuluttaja voi valita esimerkiksi tunnetun brändin ibuprofeenin (10 kpl, 3,98 €) tai sitä yli puolet halvemman ibuprofeenin (10 kpl, 1,84 €).

Ruotsissa itsehoitolääkkeiden myynnin vapauttaminen apteekkien ulkopuolelle ei laskenut hintoja. Ruotsin kokemusten perusteella näyttää vahvasti siltä, että nykyinen läpinäkyvä hintakilpailu apteekin hyllyssä palvelee hintatietoista kuluttajaa paremmin kuin sääntelemätön myyntikanavien välinen kilpailu. Kuluttaja voisi saada tunnetun tuotemerkin ibuprofeenin hieman nykyistä halvemmalla lähikaupastaan, mutta lähikauppa tuskin ottaisi puolet edullisempaa vaihtoehtoa hyllyynsä, koska sen saama kate olisi pienempi eikä sillä olisi lakisääteistä velvoitetta tarjota edullisempaa lääkettä. Itsehoitolääkkeiden saatavuus paranisi, mutta valikoiman supistumisen vuoksi kuluttajien lääkkeistä maksama keskihinta voisi jopa nousta.

Suomessa noin 60 prosenttia lääkekorvauksista kohdistuu lääkkeisiin, joissa lääkkeen käyttäjällä on vain ostokertakohtainen omavastuu (100 prosenttisesti korvatut lääkkeet ja vuosiomavastuun ylittäneet). Tällöin lääkkeen käyttäjällä ei ole pienintäkään kannustinta kiinnittää huomiota lääkkeen hintaan, joten apteekitkaan eivät lähtisi kilpailemaan hinnoilla. Apteekkien välinen hintakilpailu reseptilääkkeiden hinnoilla ei toimi Ruotsissa eikä se toimisi Suomessakaan, koska potilailla ei ole kannustinta kiinnittää huomiota lääkkeen hintaan. Apteekkien reseptilääkkeistä saamat alennukset jäisivät apteekkeihin piilotettuna marginaalina.

Reseptilääkkeissä voidaan saada aikaan tehokasta hintakilpailua, mutta sen tulee tapahtua läpinäkyvästi ja tukkuhintatasolla: lääkekustannuksemme olivat vuonna 2015 noin 560 miljoonaa euroa pienemmät kuin ne olisivat olleet ilman viitehintajärjestelmää.

Ruotsissa apteekin omistuspohjalla tai apteekkiketjujen välisellä kilpailulla ei ole ollut vaikutusta reseptilääkkeiden hintoihin. Itsehoitolääkkeiden hintojen nousu ei ole taittunut, eikä reseptilääkkeiden enimmäishinnoittelu toimi. Julkinen keskustelu apteekkijärjestelmämme kehittämisestä on erittäin tarpeellista, mutta sadan miljoonan säästöistä puhumisen sijaan tulisi siirtyä keskustelemaan oikeasta asiasta: halutaanko lääkkeiden toimituskustannukset minimoida vai halutaanko apteekkia ja sen tarjoamia palveluita kehittää osana terveydenhuoltoa?

Tommie Jern & Heikki Bothas

Jern on Rinnakkaislääketeollisuuden puheenjohtaja ja Ratiopharm Oy:n toimitusjohtaja. Bothas on Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja.

Lähteitä: