Biosimilaareilla rahaa hoitajamitoitukseen?


Hallitus on kertonut rahoittavansa sitovaa hoitajamitoitusta monin keinoin, joista yksi on kilpailun lisääminen biologisten lääkkeiden markkinassa. Yhteiset rahat tulee aina käyttää mahdollisimman järkevästi ja alkuperäisiä biologisia lääkkeitä edullisempien biosimilaarien käytöllä voitaisiin saavuttaa merkittäviä säästöjä.

Ajatus biosimilaareilla saavutettavista säästöistä ei ole uusi. Jo Sipilän hallitus esitti säästäneensä 50 miljoonaa euroa biosimilaareilla. Lääkkeiden hintoja leikattiin ja lääkärit ohjeistettiin asetuksen voimin määräämään edullisinta biologista lääkettä. Säästön tai sen paremmin asetuksenkaan toteutumista ei tosin ole seurattu.

Vuonna 2018 kymmenen eniten lääkekorvauksia aiheuttaneen lääkkeen joukossa oli kuusi biologista lääkettä. Näistä kolmen patenttisuoja on päättynyt (adalimumabi, etanersepti ja glargininsuliini) ja markkinoilla on edullisempia biosimilaareja, mutta lääkärit eivät juurikaan määrää niitä. Lääkkeen vaihtamisesta aiheutuu työtä kunnalliselle terveydenhuollolle, mutta säästö hyödyttäisi valtion ja palkansaajien rahoittamaa lääkekorvausjärjestelmää. Kyse on osaoptimoinnista.

 

Lääkärit eivät määrää, joten hintakilpailukaan ei toimi

Adalimumabista, etanerseptista ja glargininsuliinista maksettiin toissa vuonna 132 miljoonaa euroa lääkekorvauksia. Alkuperäisvalmisteilla oli viime vuonna yhä 84-95 prosentin markkinaosuudet, vaikka ne eivät ole laskeneet hintojaan yhtään enempää kuin korvattavuuden säilyttäminen on vaatinut.

Hintaero reumalääke adalimumabin alkuperäisvalmisteen ja edullisimman biosimilaarin välillä on tällä hetkellä 160 euroa kuukaudessa. Markkinoilla on neljä biosimilaaria, mutta vuonna 2019 alkuperäislääke Humiralla (globaali myynti 18,3 miljardia euroa) oli yhä 87 prosentin markkinaosuus pakkauksissa mitattuna.

Tanska kilpailuttaa biologiset lääkkeet valtakunnallisesti. Siellä adalimumabin hinta laski viime vuoden alussa 87 prosenttia ja 90 prosenttia lääkkeen käyttäjistä siirtyi biosimilaarille puolessa vuodessa.

Englannissa ja Saksassa lääkärit päättävät potilaan lääkityksestä itsenäisesti. Englannissa viime vuoden kesäkuun lopulla biosimilaareille oli siirtynyt jo 64 prosenttia adalimumabi-lääkitystä saavista englantilaisista ja Saksassa adalimumabin biosimilaareilla on jo yli 50 prosentin markkinaosuus.

Miten Saksassa ja Englannissa on onnistuttu hyödyntämään biosimilaareja ja edistämään hintakilpailua? Asettamalla selkeät tavoitteet jo hyvissä ajoin ja seuraamalla lääkäreiden reseptinkirjoitusta. Yksinkertaista mutta tehokasta! Englannin NHS suosittelee, että uusista hoidoista vähintään yhdeksän kymmenestä aloitetaan biosimilaareilla heti kolmen kuukauden sisällä niiden lanseerauksesta ja lääkitys vaihdetaan vuoden sisään biosimilaariin vähintään kahdeksalle potilaalle kymmenestä.

 

Apteekkivaihdosta ei nopeaa helpotusta

Biologisten lääkkeiden apteekkivaihtoa ei ole käytännössä missään Euroopan maassa. Apteekkivaihto olisi Fimean mukaan tulevaisuudessa mahdollista huolellisesti suunniteltuna ja asteittain toteutettuna.

Pelkkä mahdollisuus lääkevaihtoon apteekissa ei kuitenkaan toisi merkittävää muutosta nykytilaan, koska lääkkeen käyttäjällä ei olisi kannustinta valita edullisempaa lääkettä (biologiset lääkkeet ovat joko täysin korvattuja tai vaihtoehtoisesti niin kalliita lääkkeen käyttäjälle, että vuosittainen omavastuu täyttyy joka tapauksessa), eikä apteekilla olisi kannustinta toimittaa sitä. Biologisia lääkkeitä ei voida sisällyttää nykyiseen viitehintajärjestelmään, koska valmiste ei voi vaihtua joka ostokerralla toiseen. Fimean mukaan vuosi voisi olla sopiva vaihtoväli.

 

Vastuuta ja valintoja

Lääkkeenmääräämisasetuksen noudattamista ei seurata, eivätkä tietojärjestelmät tue lääkäriä työssään. Viimeistään nyt olisi aika muistuttaa lääkäreitä, että autonomia on etuoikeus, johon sisältyy vapauden lisäksi myös vastuu.

Lääkäreillä tulee olla konkreettiset ja sitovat tavoitteet biosimilaarien käytön lisäämiseksi ja toimintatavat lääkityksen vaihtamiseksi edullisimpaan. Tietojärjestelmien rajoitteita ei voi käyttää tekosyynä viivyttelylle. Eurooppa on täynnä hyviä esimerkkejä ja keinoja kyllä löytyy. Enää on päätettävä, halutaanko rahoittaa hoitajia vai amerikkalaista lääketeollisuutta.

Heikki Bothas

Kirjoittaja on Rinnakkaislääketeollisuus ry:n toiminnanjohtaja