Leikkaako seuraava hallitus taas lääkkeistä?
Hallitukset ovat toinen toisensa perään leikanneet potilaiden lääkekorvauksia. Viime vuonna lääkekorvauksia sai yli kolme miljoonaa suomalaista. Tästä huolimatta lääkkeet ovat olleet hämmästyttävän helppo säästökohde. Lääkkeen käyttäjien omavastuut ovat meillä kansainvälisesti katsoen korkeita. Nykyisen hallituksen 150 miljoonan euron lääkesäästöt ovat osuneet erityisesti kakkostyypin diabetesta sairastaviin.
Julkisen keskustelun perusteella lääkepolitiikan tärkeimmät kysymykset ovat apteekkien omistus ja itsehoitolääkkeiden jakelukanavat. Näistäkin aiheista on syytä keskustella, mutta ennen seuraavia eduskuntavaaleja pitäisi puhua lääkkeisiin liittyvistä todellisista elämän ja kuoleman kysymyksistä. Miten uudet lääkeinnovaatiot saadaan potilaiden käyttöön? Miten järjestelmän rahoitus turvataan? Miten lääkkeiden saatavuus varmistetaan?
Erityisesti syövänhoitoon on tulossa paljon uusia ja hyviä lääkkeitä. Uudet lääkkeet ovat jälleen entistä kalliimpia, mutta siihen emme voi Suomessa juurikaan vaikuttaa. Sen sijaan voimme vaikuttaa siihen, kuinka paljon lääkkeistä maksetaan patenttisuojan päätyttyä. Vuonna 2017 eniten lääkekorvauksia maksettiin kolmesta avohoidon biologisesta lääkkeestä: adalimumabista (Humira, nivelreuma), glargininsuliinista (Lantus, diabetes) ja etanerseptista (Enbrel, nivelreuma), yhteensä 123 miljoonaa euroa. Näiden patenttisuoja on päättynyt ja markkinoille on tullut edullisempia biosimilaareja.
Mikään biologinen lääke ei kuulu apteekkien lääkevaihdon piiriin, joten edullisemman valmisteen valinta on aina lääkärin päätös. Fimean mukaan biosimilaareja on otettu avohoidossa käyttöön vain vähän ja muihin Pohjoismaihin verrattuna biosimilaareja tuodaan Suomessa hitaasti markkinoille. Tämä johtuu avohoidon kannustimien puutteesta, sillä sairaaloissa biosimilaarit on otettu nopeasti käyttöön. Eikö avohoidon kannustimet pitäisi hoitaa kuntoon viimeistään nyt ja käyttää kilpailun tuomat säästöt uusien lääkehoitojen saatavuuden laajentamiseksi niistä hyötyville? Lopetetaan korvauksista leikkaaminen, panostetaan hoitojen onnistumiseen, otetaan biosimilaarit käyttöön, käytetään eurot kustannusvaikuttavasti ja luodaan mahdollisimman paljon terveyttä mahdollisimman monelle.
Heikki Bothas
Kirjoittaja on Rinnakkaislääketeollisuuden toiminnanjohtaja