Lääkeyritykset: esitys velvoitevarastointilaiksi ei ratkaise saatavuusongelmia ja kasvattaa yritysten velvoitteita merkittävästi
Lääketeollisuus ry, Rinnakkaislääketeollisuus ry ja Orion Oyj pitävät sosiaali- ja terveysministeriön lausuntokierrokselle lähettämää esitystä lääkkeiden velvoitevarastointilain uudistamiseksi suurena pettymyksenä. Yritysten vastuulla olevien velvoitevarastojen arvo kasvaisi yli sadalla miljoonalla eurolla, mutta järjestelmän rakenteisiin ei esitetä tarvittavia muutoksia.
Esitys kasvattaisi lääkeyritysten velvoitteita merkittävästi. Yritysten vastuulla olevien velvoitevarastojen arvo kasvaisi nykyisestä noin 175 miljoonasta eurosta noin 282 miljoonaan euroon. Esityksessä ei arvioida, millaisia vaikutuksia tällä on lääkkeiden saatavuuteen, markkinoiden toimivuuteen tai Suomen houkuttelevuuteen lääkemarkkinana.
Velvoitevarastointijärjestelmä on tärkeä osa Suomen huoltovarmuutta, mutta se tarvitsee uudistamista. Viime vuosina on havahduttu siihen, että erityisesti sairaaloissa käytettäviä lääkkeitä tuodaan Suomen markkinoille aiempaa vähemmän. Yksi keskeinen syy tähän on velvoitevarastointijärjestelmä, joka aiheuttaa sairaalalääkkeisiin erikoistuneille sekä merkittävästi huoltovarmuudesta vastaaville yrityksille huomattavia kustannuksia ja riskejä.
Sairaalalääkkeiden markkina perustuu määräaikaisiin kilpailutuksiin, minkä vuoksi yrityksille voi jäädä tarjouskilpailun häviämisen jälkeen suuri velvoitevarasto ilman mahdollisuutta myydä tuotteita Suomessa. Seurauksena on käyttökelpoisten lääkkeiden hävittämistä, korkeampia tarjoushintoja ja joissakin tapauksissa päätöksiä jättää Suomen markkina kokonaan väliin. Ongelma korostuu saatavuushäiriötilanteissa, joissa lyhytaikainen kulutuspiikki voi johtaa pitkään varastointivelvoitteeseen myös tilanteen normalisoiduttua. Vaikka esityksessä ongelma tunnistetaan, siihen ei esitetä toimivaa ratkaisua
Lääkeyritykset ovat esittäneet ratkaisuksi sairaalalääkkeiden varastointivastuun siirtämistä nykyistä laajemmin hyvinvointialueille. Tällainen malli vähentäisi merkittävästi tarjouskausien vaihtumisesta syntyvää lääkehävikkiä, helpottaisi siirtymiä toimittajalta toiselle ja mahdollistaisi varastojen nykyistä tehokkaamman käytön osana normaalia potilashoitoa.
Esityksessä tätä vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole arvioitu huoltovarmuuden, lääkehävikin tai markkinoiden toimivuuden näkökulmasta. Perusteluissa todetaan ainoastaan, ettei muutosta ole pidetty toteuttamiskelpoisena julkisen talouden tilanteen vuoksi. Julkisen talouden tila ei kuitenkaan vastaa kysymykseen siitä, mikä ratkaisu palvelisi parhaiten huoltovarmuutta, lääkkeiden saatavuutta ja järjestelmän kustannustehokkuutta.
Esitys sivuuttaa myös kokonaan velvoitevarastojen keskittymiseen liittyvän huoltovarmuusriskin. Valtaosa velvoitevarastoitavista lääkkeistä sijaitsee edelleen kahden suuren lääketukun keskusvarastoissa. On vaikea nähdä, miten Suomen huoltovarmuus vahvistuu, jos yhä suurempi määrä lääkkeitä varastoidaan samoihin paikkoihin.
Lääketeollisuus ry, Rinnakkaislääketeollisuus ry ja Orion Oyj pitävät välttämättömänä, että lainsäädäntö tuo yritysten esittämää joustoa varastointiin. Velvoitevarastointijärjestelmän tulee vahvistaa huoltovarmuutta tavalla, joka vähentää lääkehävikkiä, tukee kilpailua ja varmistaa lääkkeiden saatavuuden myös tulevaisuudessa. Samalla järjestelmän on turvattava kotimaisen lääketeollisuuden toimintaedellytykset ja säilytettävä Suomi houkuttelevana markkinana kansainvälisille lääkeyrityksille.
Lisätietoja:
Nadia Tamminen, johtaja, Lääketeollisuus ry
p. 040 748 4373
Heikki Bothas, toiminnanjohtaja, Rinnakkaislääketeollisuus ry
p. 040 758 9663
Lotte Bruns, yhteiskuntasuhdejohtaja, Orion Oyj
p. 040 029 1629